Formafantasma on tutkimukseen perustava kaksihenkinen design-tiimi, joka tutkii nykymuotoiluun vaikuttavia ekologisia, historiallisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Andrea Trimarchin ja Simone Farresinin vuonna 2009 perustama studio kulkee kahta erillistä polkua, jotka hyödyttävät ja informoivat toisiaan. Sen lisäksi, että Formafantasma suunnittelee tuotteita kansainvälisille valmistajille, se keskittyy yhä kunnianhimoisemmissa edistämishankkeissaan muotoilun kykyyn saada aikaan muutosvoimaa.

Nämä hankkeet, jotka nousevat heidän opetus- ja tutkimustehtävissään, ovat keskittyneet muotoilun ja luonnonympäristön usein häilyviin rajoihin. Erityisesti materiaalien toimitusketjuihin ja niiden mahdollisesti aiheuttamiin haitallisiin seurauksiin. Formafantasman mielestä ei riitä, että luonnonmateriaaleja käytetään vastuullisesti. Ollaksemme todella vastuullisia meidän on myös kyseenalaistettava se dynamiikka, jolla nämä materiaalit saadaan luonnosta.

Lontoon Serpentine Galleriassa näyttelynä vuonna 2020 alkunsa saaneen Cambion ekologinen painopiste on metsissä ja puuteollisuudessa ympäristökriisin aikana. Cambio on käännetty keskiaikaisesta latinankielisestä sanasta cambium ja tarkoittaa "muutosta" tai "vaihtoa". Hanke jatkuu edelleen paikallisesti muuntuvana kiertonäyttelynä, tutkimusarkistona ja kehotuksena kokonaisvaltaiseen muutokseen puutavaran kasvatus-, tuotanto- ja jakeluketjujen sääntelyssä ja käytännöissä.

Formafantasma työskentelee yhdessä tutkijoiden, aktivistien, taiteilijoiden, poliittisten päättäjien ja ympäristönsuojelijoiden kanssa ja laajentaa keskustelua perinteisen tuotesuunnittelun alueen ulkopuolelle. Yhteistyössä tutkitaan, miten puuteollisuudesta voisi tulla väline, jonka avulla voidaan suunnitella parempaa tulevaisuutta metsille, puuttua ilmastonmuutokseen ja määritellä uudelleen bionomiikan ja talouden välinen suhde. Näin monimutkaiset teemat olisivat helposti voineet jäädä vaille huomiota. Herbert Bayeria lainatakseni hyvä muotoilu (ja erityisesti niin synerginen ja harkittu muotoilu kuin Formafantasman muotoilu) avaa keskustelun ovet, jotta ympäristön realiteetit voidaan tuoda laajempaan ja ymmärrettävämpään yhteyteen.

Kun Cambio pääsi vauhtiin, se sitoutui yhä kohdennetumpiin yhteistyökumppanuuksiin, joiden avulla oli mahdollista saada aikaan todellista ja systeemistä muutosta. Alvar ja Aino Aallon sekä Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin vuonna 1935 perustaman suomalaisen huonekalualan yrityksen Artekin kutsusta Formafantasma aloitti pitkäaikaisen tutkimuksen suomalaisten luonnonvaraisten ja istutettujen metsien suunnittelusta ja hoidosta Artekin toimitusketjun näkökulmasta.

Artek on alusta alkaen ollut kiinteästi sidoksissa metsään. Aino ja Alvar Aalto tukeutuivat aidon puun lämpöön ja kestävyyteen ja tarjosivat suunnittelulle metsäkeskeisen vaihtoehdon modernististen kollegojensa edustamalle kone-estetiikalle. Kun muut kokeilivat taivutettua teräsputkea, Alvar käytti sinnikkäästi kotimaista koivua ja keksi nerokkaita ratkaisuja tämän kovan puun taivuttamiseksi sellaisiksi muotoilun klassikoiksi kuin Artekin ikoninen jakkara 60. Kuten Formafantasma toteaa, "Alvar Aalto alkoi työskennellä paikallisen kontekstin rajoitusten ja mahdollisuuksien kanssa. Hänen kehittämänsä teknologia ja tekniikat olivat peräisin metsästä."

Yli 80 % Artekin huonekaluista, mukaan lukien jakkara 60, valmistetaan Keski-Suomessa kasvatetuista ja kaadetuista koivuista. Paikallinen tuotanto merkitsee suoraa yhteyttä ja vastuuta ekosysteemistä, joka tuottaa Artekille arvoa. Vuosikymmeniä jatkunut intensiivinen metsänviljely ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin vaikuttaneet metsiin peruuttamattomasti, eikä niitä voida enää jättää huomiotta.

Formafantasman tutkimus toimi lähtökohtana Cambio-näyttelyn yhteiselle suomalaiselle iteraatiolle Helsingin Designmuseossa vuonna 2022. Tämän jälkeen tutkimustuloksista kehitettiin Artekin tuotantoketjun systeeminen uudelleenarviointi. Sen laajuutta ei voi aliarvioida.

Luonnonmateriaaleista ammentavana yrityksenä Artek vaalii koivupuun luonnollista vaihtelua, sillä se tekee huonekaluista yksilöllisiä. Ilmastonmuutoksen ja teollistumisen vaikutusten myötä selvemmät visuaaliset vaihtelut, kuten kuoren alla olevan puun ja ytimen tummemmat sävyt, oksakohdat ja puuta syövien hyönteisten jättämät jäljet, ovat lisääntyneet, mikä on pakottanut Artekin arvioimaan uudelleen tiukat puunvalintakriteerinsä. Näiden muutosten ohittamisen sijaan Artek ja Formafantasma ovat määritelleet uuden puulajistandardin - "villikoivun" - jossa puun luonnollisia piirteitä ei piiloteta vaan niiden annetaan näkyä. Tämä sallivampi puulaatustandardi otetaan käyttöön Artekin valikoimassa, josta ensimmäisenä esitellään vuonna 2023 jakkara 60 Metsä-sarja yhteistyössä Formafantasman kanssa.

Mitä pidempään puu kasvaa metsässä, sitä enemmän hiilidioksidia se varastoi. Artekin huonekaluissa käytetyt koivut ovat 50-80-vuotiaita, ja ne sitovat hiilidioksidia koko elinikänsä ajan. Artekin valmistamat huonekalut sitovat edelleen hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan, vähintään yhtä kauan kuin puu on saanut kasvaa. Metsä-sarjan myötä Artekin tuotteiden valmistukseen hyödynnettävä puu voidaan käyttää laajemmin ja maksimoidaan näin mahdollisuudet hiilidioksidin varastointiin.

Kun Formafantasman ja Artekin yhteistyön vaikutukset jatkavat kehittymistään, myös Cambion kehittyminen jatkuu ja jättää vaikutuksen. Kuten Herbert Bayer totesi, "suunnittelija ei toimi yhteiskunnassa somistajana vaan elinvoimaisena osallistujana", erityisen sitoutuneena kansalaisena, joka vaikuttaa muutokseen ympärillään. Tosin Formafantasman asiakaskunta ei koostu vain ihmisistä vaan kaikista lajeista, jotka elävät maailmassa. Puut ja metsät mukaan lukien.